Systeemiäly

Systeemiäly on Teknillisen korkeakoulun Systeemianalyysin laboratorion perustajan Raimo P. Hämäläisen ja samassa laboratoriossa jostain kumman syystä professorina vaikuttavan (tai ainakin vaikuttaneen) lähinnä paremmin filosofina ja parisuhdeneuvojana tunnetun Esa Saarisen luoma käsite. Systeemiälyllä tarkoitetaan ilmeisesti jotain sellaista, että ihminen tekee oikeita valintoja ja pystyy ratkaisemaan ongelmia intuitiivisesti ilman objektiivista päättelyä. En vielä oikein tiedä liittyyvätkö systeemiälyllä aikaansaadut ongelmien ratkaisut vain vuorovaikutustilanteisiin vai ylipäätänsä kaikkeen ihmisen ajattelu- ja valintatoimintaan. Ei kyllä taida tietää kukaan muukaan. Unohdan nyt hetkeksi tuon sosiaalisen vuorovaikutuspuolen ja pohdin mitä systeemiäly voisi olla tarkoitettaessa intuitiivista ongelmanratkaisua.

Seuraavassa esimerkissä ei ole kyse sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Mutta kysymys kuuluu, miksi pystymme lukemaan seuraavan tekstin ilman ongelmia (vaikka se ei ole edes äidinkieltämme)?

"Aoccdrnig to rscheearch at an Elingsh uinervtisy, it deosn't mttaer in waht oredr the ltteers in a wrod are, olny taht the frist and lsat ltteres are at the rghit pcleas. The rset can be a toatl mses and you can sitll raed it wouthit a porbelm. Tihs is bcuseae we do not raed ervey lteter by ilstef, but the wrod as a wlohe."

Jokaisen sanan ensimmäinen ja viimeinen kirjain ovat siis paikoillaan, mutta kaikki muut kirjaimet ovat sekaisin. Itse tekstissähän onkin jo annettu jonkinlainen selitys ilmiölle. Mutta onko systeemiälyllä jotain tekemistä tämän kykymme kanssa? Meidän ei tarvitse pysähtyä tutkimaan jokaisen sanan kohdalla mitä se saattaisi merkitä, vaan asiayhteydestä pystymme ilman ajattelemista ymmärtämään välittömästi intuitiivisesti mistä sanasta on kyse. Ratkaisemme ongelman ajattelematta sitä tietoisesti.

Mutta entä jos intuitiivinen päättelykykymme (systeemiäly?) johtaakin meitä harhaan? Mitä saamme tulokseksi, kun laskemme seuraavan tekstin F-kirjaimet.

"FINISHED FILES ARE THE RE
SULT OF YEARS OF SCIENTI
FIC STUDY COMBINED WITH
THE EXPERIENCE OF YEARS..."

Kolme, eikö totta. Mutta hetkinen, F-kirjaimiahan on oikeasti kuusi, emme jostain syystä laske OF-sanojen F-kirjaimia. Tällä ei välttämättä ole mitään tekemistä systeemiälyn kanssa, mutta aivomme ovat selvästi huijanneet meitä.

Seuraava esimerkki ei ole yhtä tyylikäs eivätkä kaikki mene siinä lankaan (minä toki menin), mutta se on ehkä aiheen kannalta relevantimpi. Ja tällä saattaa olla jopa jotain tekemistä myös sosiaalisen vuorovaikutuksen ulottuvuuden kanssa.

"Mykkä haluaa ostaa hammasharjan. Hän menee kassalle ja on harjaavinaan
hampaita näkymättömällä harjalla. Kassaneiti ymmärtää mitä asiakas
haluaa ostaa ja kaupat tehdään.

Mutta jos sokea haluaa ostaa aurinkolasit, miten hän saa ilmaistua
asiansa? Mieti vastausta?"

Jostain syystä sitä alkaa miettiä, että miten se sokea oikein voisi elehtimällä näyttää haluavansa aurinkolasit. Mutta eihän sokean tarvitse elehtiä, hän voi vain sanoa haluavansa aurinkolasit.

Intuitiivisella päättelyllä saamme siis sekä oikeita että vääriä vastauksia ja ratkaisuita kysymyksiimme ja ongelmiimme. Olisi mukava tietää miten systeemiälyn tehokkuutta on tutkittu. Jos senkin voima perustuu intuitiiviseen päättelyyn, niin voimmeko oikeasti luottaa, että teemme oikeat ratkaisut? Pitäisikö monimutkaisissa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa aina luottaa intuitioonsa ja hylätä järjen ääni, kun intuitio huijaa meitä yksinkertaisissakin ongelmanratkaisutilanteissa? Kuulostaa hulluudelta ja monien uusien ongelmien alulta.

Näitä kysymyksiä on varmasti mukava pohtia ja niistä saa aikaan pitkiä (pseudo?)filosofisia keskusteluita. Mutta suuri kysymys on, miksi näitä pohditaan Suomen ehkä merkittävimmässä ja pyhimmässä kovien ja eksaktien tieteiden ytimessä, Teknillisen korkeakoulun Matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen Systeemianalyysin laboratoriossa. Onko systeemiälyllä oikeasti jotain sovellusmahdollisuuksia niillä aloilla joita kyseisessä laboratoriossa tutkitaan?