Kuulumisia "studiolta"

Kaksi päivää ollaan nyt nauhoitettu ja rummut pitäisi olla narulla. Ollut aika pitkälti sellainen fiilis, että amatöörit on ammattilaisten laitteiden keskellä. Ei sitä ole oikein osannut sanoa mitä pitäisi tehdä, pääasia että jotain on saatu nauhalle.

Eilisen nauhoitukset aiheuttivat vitutusta, koska aika nopeasti tajuttiin että soundit (etenkin basarin) ovat aivan kamalia ja että Juusolla on ongelmia soittaa klikin tahtiin. Toisena päivänä Juuson soitto sujui jo paremmin, osittain harjoitelun ja osittain vaihdetun kuulokesysteemin ansiosta (nappikuulokkeet ja kunnon kuulosuojaimet päälle).

Seuraavaksi pitäisi sitten kymmenistä (ellei sadoista) rumpuraidoista poimia parhaat ja leikellä ne yhteen. Sitten kaikki tunnetut miksauskikat päälle ja toivotaan että soundeista tulisi edes siedettävät.

Ja hifistelijöille: Rummut mikitettiin seitsemällä mikillä: basari, klipsimikit virveliin ja tomeihin ja kaksi overheadia. Boksin päällä lukee beyerddynamic DrumSet-Kit, joten se lienee mikkien valmistaja. Mikit laitettiin sitten xlr-liitäntäisillä mikkipiuhoilla mikseriin (Spiritfolio by Soundcraft SX). Sitten mikserin directouteista normaalit 1/4"-plugipiuhat äänikortin (dsp24) räkkiin (ADC&DAC2000) ja Adobe Audition nauhoittamaan. Juuso kuunteli etukäteen tehtyjä pohjia, klikkiä ja omaa soittoaan äänikortin räkin phones-ulostulon kautta.

Kirja-arvio: Paul Austerin Oraakkeliyö

Sain eilen illalla Paul Austerin Oraakkeliyön päätökseen, ja siten mielessäni on tällä hetkellä lähinnä kirjan lopetus. Se on hämmentävä, koska siinä ikään kuin punotaan kaikki langat, kirjan tapahtumat, yhteen, mutta kuitenkin kokonaisuus jää hajalleen. Ratkaisu on poikkeuksellisen onnistunut. Yhtä aikaa selviää mitä kirjan päähenkilöille tapahtui, toisaalta kirjan muiden tasojen merkitys jää avoimeksi. Myös päähenkilöiden kohtaloiden epävarmuuden minäkertoja myöntää: hän ei tiedä kertooko asiat niin kuin ne oikeasti tapahtuivat.

Ja ne tasot. Niitähän teoksessa riittää. Päätarina sijoittuu 80-luvun alkuun ja sitä minäkertoja kertoo nykypäivästä käsin. Välillä luonnollisesti muistellaan varhaisempia tapahtumia, mutta merkityksellisempiä tasoja ovat muut tarinat. Päähenkilö-minäkertoja on kirjailija, joka tarinan aikana kirjoittaa kirjaa, jossa esiintyy toinen kuvitteellinen kirja. Kirja jota hän kirjoittaa on hänen oma versionsa Maltan haukan lähtökohdista. Päähenkilö kirjoittaa myös elokuvakäsikirjoituksen todellisen kirjan pohjalta. Myös päähenkilön ystävä on kirjailija ja hänen yhtä nuoruuden teostaan käydään kirjassa läpi.

Lopussa kaikkiin näihin eri tasoihin viitataan, mutta ne vedetään kasaan niin yksioikoisesti, että on täysin selvää, että siinä ei ole koko totuus.

Jotain tällaista siis; kirja jättää paljon mietittävää ja on varmaan Parnasson Putte Wilhelmssonin mielestä feng shui -intoilijoiden tekoälyllisyyttä. Minuun Oraakkeliyö teki suuren vaikutuksen, joskin se samalla hämmensi minua, joka varmasti myös tästä arvostelukyhäelmästäni käy ilmi. Suosittelen.

Bändikuvia

Tuli bändipikkujouluissa otetuksi viinin, oluen, konjakin ja viskin ohella myös pari valokuvaa bändistä:Vasemmalta oikealle: Olli, Juuso, Ville, minä

Lisäksi myös fanien iloksi kuva itsestäni.

Lostlore matkalla "studioon"

Lostlore on nyt tässä pari kuukautta suunnitellut levyn nauhoittamista. Tässä vaiheessa ei vielä ole selvillä, teemmekö täyspitkän albumin (yhdeksän kappaletta) vai vain kolmen biisin ep:n. En puhu demosta, koska tarkoituksemme ei ole demota musiikkiamme kenellekään (levy-yhtiöt, keikkajärjestäjät), vaan lähinnä nauhoittaa biisejä itsellemme.

Toivoisin kovasti, että saisimme kaikki yhdeksän biisiä nauhalle. Siten saisimme tietyllä tavalla nollatuksi sen, mitä Lostlore tällä hetkellä soittaa, ja aloitetuksi kokonaan uusien biisien tekemisen.

Rajoittava tekijä levyn pituudelle on ("studio")aika. Tarkoituksemme on nauhoittaa rummut treenikämpällämme, mutta koska treenistämme käyttää myös useat muut bändit, jää nähtäväksi saammeko tarpeeksi treenivuoroja, jotta ehtisimme nauhoittaa kaiken. Yritämme nauhoittaa joulun välipäivinä, koska oletamme, että silloin treeniksellä ei käy muita bändejä soittamassa.

Nauhoitimme yhdet treenimme kokeeksi tilamikillä, ja lopputulos ei ollut kovin mairittelevan kuuloinen soiton kannalta. Tuottajanamme häärivältä Jussilta kaivattaisiin apuja, mutta on kovin epäselvää miten hänen aikansa riittää. Tärkeintä on kuitenkin tietysti se, että itse treenaamme mahdollisimman paljon.

Levyprojektistamme ehkä lisää myöhemmin.