Olemme bändin kanssa useampaan otteeseen yrittäneet saada biisejämme nauhalle. Vuoden 2003 keväällä nauhoitimme viisi kappaletta. Emme tutustuneet nauhoittamisen salaisuuksiin ja nauhoituslaitteemmekin olivat vähän mitä sattuu. Esimerkiksi rummut nauhoitettiin muistaakseni neljällä laulumikillä. Kursin jotenkin biisit kasaan ymmärtämättä miksaamisesta juuri mitään. Masterointia tai mitään kompressointia ei tehty, koska niistä en ymmärtänyt edes sitä vähää mitä miksauksesta.
Loppuvuodesta 2007 nauhoitimme kahdeksan biisin rummut oikein oikeilla rumpumikeillä. Hanke oikean omakustannepitkäsoiton tekemiseksi oli mittava ja kunnianhimoinen. Näistä biiseistä yhdenkään nauhoitus ei lopulta valmistunut. Leikkelin nauhoitettujen rumpuraitojen parhaista paloista kokonaisuuksia ja miksailin ja efektoin niitä yökausia. En saanut lopulta mitään sellaista aikaan mihin olisin ollut tyytyväinen. Taitoni eivät riittäneet, nauhoitetut raidat eivät olleet tasalaatuisia ja olimme kai myös epäonnistuneet mikityksessä alunperinkin niin pahasti, ettei ammattilainenkaan olisi luultavasti saanut nauhoitetuista raidoista mitään hyvää kursituksi kokoon. Kitaroitakin yritettiin vielä nauhoitella rumpujen päälle, mutta jotenkin koko homma kaatui omaan mahdottomuuteensa. Yritimme (tai minä yritin?) liikaa, yritimme haukata liian ison palan kerralla.
Lueskelin tuossa äsken A.W. Yrjänän Päiväkirjasta Dinosaurus Stereofonicus -levyn nauhoitussessioista ja aloin pitkästä aikaa ajatella Lostloren biisien nauhoittamista. Että entä jos ottaisi ihan erilaisen lähtökohdan kuin aiemmin ja pyrkisi vain jotenkin dokumentoimaan sitä mitä nyt ja viime vuodet olemme soittaneet.
Sivuun turhat paineet siitä että laadun pitäisi olla jotenkin hyvää, eihän tarkoitus olisi kuitenkaan tehdä mitään demoa mihinkään suuntaan. Kitarat ja bassot voisi nauhoittaa pätkissä ja kasata raidat trackerilla. Vähän paneutumista vaatisi siedettävien soundien etsiminen virtuaalivahvistimesta. Tarkoitus siis ei olisi tehdä vahvistinten mikityksiä ollenkaan, vaan nauhoittaa kitarat ja bassot kytkemällä ne suoraan piuhalla äänikortin räkkiin. Rummut voisi nauhoittaa joko pätkissä tai yhtenä ottona yhdellä tai kahdella tilamikillä. Laatu ja jälkikäsittelymahdollisuudet kärsisivät, mutta se olisi oikeastaan vain etu. Näin ei tarvitsisi stressata siitä miltä rummut kuulostavat, kun siihen ei voisi juurikaan vaikuttaa. Laulut sitten Olli voisi tehdä oman kunnianhimonsa mukaan ja minä voisin halutessani lisäillä orkestraatioita ja syniä sen verran kuin huvittaisi.
Ja aluksi lähdettäisiin liikkeelle siitä, että biisejä laitetaan nauhalle enintään kolme. Näin homma pysyisi tarpeeksi pienenä, hallittavana ja siten myös mahdollisena onnistua. Kaikki turha kunnianhimo sivuun nauhoitusten teknisen laadun suhteen. 60-luvun alun levyjäkin diggaillaan edelleen kovasti, vaikka (kärjistetysti sanoen) nykypäivänä saa kännykälläkin nauhoitettua teknisesti laadukkaampaa materiaalia kuin 60-luvun alun parhaimmissa studioissa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Täytyy sanoa, että itse haluaisin vielä antaa mahdollisuuden niille taannoin nauhotetuille osille. Niihin nähtiin sen verran paljon vaivaa, etten haluaisi mielellään uskoa, ettei siellä ole lopulta mitään käyttökelpoista. Muistaakseni nauhoitettiin rumpujen lisäksi ainakin kitaroita - miten niiden laita? Rummuissa kylläkin muistan olleen selkeitä ongelmia siihen nähden, että mikityksen osalta homman piti olla kohtuullisen laadukasta.
Tällä tarkoitan sitä, että jos kerran huippulaatua ei lähdetä hakemaan - niin kuin ei pitäisikään - niissä vanhoissakin voi olla jotain hyvää.
Ei kuitenkaan takerruta niihin, jos niistä ei oikeasti ole käyttötavaraksi. Biisejä haluan erittäin mielellään nauhalle ja valmiiksi, sillä juurikin tuo Lostloren dokumentointi on mielestäni tärkeää ja biisejä on sitten mukava fiilistellä myöhemmin. Esitetyt ajatukset (enintään kolme biisiä, ei liikaa teknisyyttä) saavat kannatukseni. Eiköhän tässä pitäisi vain päättää, mitkä kolme biisiä ja missä järjestyksiä soittimia lähdetään nauhoittamaan.
Silloin aiemmin nauhoitettuja kitaroita ei voi käyttää, koska ne otettiin yhtäaikaa sekä suoraan plugista että mikittämällä skobesta, joka aiheutti sitä vahvaa häiriöääntä. Osa bassoista saattaa kyllä olla nauhoitettuna ja käyttökelpoisia.
Rummut on se isoin ongelma. Sieltä kyllä löytyy varmasti käyttökelpoista materiaalia, mutta ei kaikista biiseistä. Esim. sellaisten ainakin minulle tärkeiden biisien, kuten Gypsiesin ja Beyondin rummut eivät toimi. Tai ehkä ne olisi mahdollista säätää toimimaan. Mutta. Tässä tullaan siihen isoon ongelmaan: rumpujen miksaminen siedettävän/hyvän kuuloisiksi on helvetin iso urakka (esim. koska haitsu vuotaa todella pahasti läpi virvelin mikkiin, ja sitä ei voi ekuttamalla sulkea pois kun ovat samalla taajuudella ja tuplabasarien erotteleminen on miltei mahdotonta, koska ne on otettu yhdestä rummusta ja Juuson soittotyylillä iskujen voimakkuus ei ole sama). Ja sitä urakkaa ei voi edes jakaa, koska muuten soundi ei pysy yhtenäisenä. En tiedä jaksanko sitä kaikkea yksin tehdä. Sitten on vielä se näkökulma, että kuinka tyytyväinen Juuso on kaksi vuotta sitten nauhoittamiinsa rumpuihin? Kahdessa vuodessa on varmaan tullut muutoksia siihen miten hän biisit soittaa.
Mutta joo. Kun nyt kerran olen sairauslomalla, eli mulla on aikaa, ja en saa öisin unta, niin voisin kuunnella ajatuksella läpi nauhoitettuja raitoja ja selvittää onko niistä jotain iloa. Eli lopullista kommenttia asiaan en niiden osalta vielä sano.
Kuuntelin viime yönä nauhoitettuja rumpuja ja kokeilin vähän mitä niille voi tehdä. Muutamissa helpohkoissa biiseissä (esim. City of Sun, Moonlight Park) niitä voisi käyttää, mutta se vaatisi aikamoista säätämistä. Muutenkin suht älytöntä yrittää laittaa niitä kuntoon tällaiselle yritä ja erehdy -metodilla. Pitäisi kysyä jeesiä joltain joka ymmärtää asiasta oikeasti jotain.
Mielestäni olisi kuitenkin paras, jos kaikki rummut olisi nauhoitettu samalla tekniikalla, jolloin ne saataisiin kuulostamaan yhtenäisiltä. Tästäkin syystä kannatan uutta nauhoitussessiota, koska aiemmin nauhoitetuissa ei laatu riitä.
En tiedä mikä kuningasajatus oli jättää sekaan myös epäonnistuneita ottoja ja yrittää nauhoittaa biisit kokonaan kerralla. Tällä kertaa ehdottaisin, että rummut nauhoitettaisiin kuten nauhoitamme kaiken muunkin. Eli pätkissä ja epäonnistuneet otot poistaen. Tällä tavalla ei tarvitsis jälkeenpäin etsiä onnistuneita ottoja, kun tallessa olisi vain sellaisia.
Pienen pohdinnan jälkeen päädyin kannattamaan ratkaisua, että rummut nauhoitettaisiin kahdella mikillä: toinen basarille ja toinen yleismikiksi kaikelle. Näiksi mikeiksi varmaan kelpaisivat laulumikki ja Ollin kuoron tilamikki (saadaanko lainaksi?).
Tätä voisi käydä testaamassa. Viikonloput on mulla täynnä, mutta joku aamupäivä olisi varmaan vapaita aikoja. Ville ehkä ehtisi mua jeesaamaan, kun ei ole nyt töissä? Lisäksi tarvitsisin jostain autokyydin koneelleni, mutta enköhän sen saisi järjestetyksi. Vielä pitäisi tietysti kuulla Juuson mielipide koko hommasta. Eli kiinnostaako häntä lähteä näitä nauhoittamaan uudestaan. Ja lisäksi pitäisi muuten treenata ennen nauhoittamista klikin kanssa, niin nauhoitusten onnistumismahdollisuudet kasvaisivat.
Lähetä kommentti