Yhdeksän kirjaa

Kukin Hesarin kriitikko on listannut "Kriitikot esittäytyvät"-sivuilla yhdeksän kirjaa, jotka ovat tehneet vaikutuksen tai olleet muuten kriitikolle merkittäviä. Koska itsekin aloitin kriitikon urani tuossa muutama postaus sitten, niin minäkin päätin listata yhdeksän minulle merkittävää kirjaa (ei missään erityisessä järjestyksessä):

J.R.R. Tolkien: Taru sormusten herrasta
Pako tästä maailmasta. Nuoruusvuosieni suosikki iskee edelleen. Edes romaanista tehdyn elokuvan hehkutus ei ole muuttanut tapaani kokea Tolkienin maailma (ja se eroaa huomattavasti elokuvasta). Sormusten herran yhteydessä täytyy myös mainita Hobitti, koska se on merkittävä osa kokonaisuutta, vaikka onkin tyylillisesti erilainen.

Timo Kaitaro: Runous, raivo, rakkaus
Miltei kaikki tietämisen arvoinen surrealismista selkeällä suomen kielellä. Aiheutti pari vuotta sitten henkilökohtaisen surrealismi-innostuksen, jolle ei näy loppua.

Ernest Hemingway: Ja aurinko nousee
Luin ensimmäisen kerran 15-vuotiaana mökillä halkojen pilkontahommien lomassa. Teki vaikutuksen suoruudellaan. Jokaisella lukukerralla olen romaanista jotain uutta löytänyt. Määritellään joskus traagiseksi rakkaustarinaksi, mutta siitä ei lopulta ole kyse.

Peter Hoeg: Rajatapaukset
En ennen Rajatapauksia tiennyt että niinkin voi kirjoittaa. Monitasoista ja todella aivoja haastavaa, mutta palkitsevaa. Hoegin (mistä pirusta sen tanskalaisen öön saa?) kohdalla voin jatkaa ylistyssanojen listaa loputtomiin. Hänen paras kirjansa on vaikea valita, sillä myös Kuvitelma 20. vuosisadasta ja Kertomuksia yöstä ovat loistavia.

Esko Valtaoja: Kotona maailmankaikkeudessa
Muutti suuresti maailmankuvaani ja loi uskoa parempaan huomiseen. Tietokirja joka on kirjoitettu kuin romaani.

Eino Leino: Suuri runokirja (kokoelma kaikista Leinon runoista)
Leinolta olisi väärin nostaa yhtä teosta ylitse muiden. Kaikkien aikojen taitavin suomen kielen käyttäjä. Mitallisiin runoihin ahdetut merkitykset ja tunnelman luonnit saavat välillä haukkomaan henkeä.

Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan
Helpohko lukea, mutta mitä kaikkea tapahtuukaan? Ja miten Jeesus liittyy tarinaan? Uskomatonta kerroksellisuutta ja asiaa niin paljon, että kirja on ollut minulle aina todella hidaslukuinen. Eteenpäin ei uskalla kiirehtiä ennen kuin on kunnolla pureskellut luetun.

Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä
Kuten joku viisas joskus totesi: "Ensimmäinen suomeksi kirjoitettu romaani on samalla se paras." Samalle tasolle on ehkä ylletty, mutta kukaan ei ole vielä pistänyt paremmaksi.

Stefano Benni: Elianto
Mielikuvituksen ja fantasian riemukavalkaadi. Hauskan ja oudon seassa on myös paljon koskettavaa ja yhteiskuntakritiikkiä. Bennistä täytyy mainita, että hän on ainoa suosikkikirjailijoistani, joka minulla on ollut kunnia tavata henkilökohtaisesti. Keplossani on jopa hänen omistuskirjoituksensa!


(Syvimmät pahoitteluni sovinismistani)