Aika heikko fiilis ollu tänään. Ois pitäny kirjottaa jotain koulujuttuja tai vähintäänkin valmistella mun surrealismiprojektia, mutta oon lähinnä vain nukkunut. Viime viikolla tuli ryypättyä aivan liikaa (tai no, kaikki juominen on mulle liikaa nyt): epätarkan juopottelupäiväkirjani mukaan n. 43 ravintola-annosta. Huh.
Myöskään poppiprojekti ei ole edennyt. Tänne blogiinkaan en ole saanut kirjoituksi juuri mitään mitä on pitänyt. Luin sen Kjell Westön Missä kuljimme kerran jo aikaa sitten, ja siitä on pitänyt kirjottaa arvostelu. Sitten on myös pitänyt pohtia tätä juomista syvällisemmin. Mitä minä ja kaverini, joista useat ovat ainakin miltei samassa tilanteessa kanssani juomisen suhteen, oikein pakenemme tällä juomisella? Vai onko siihen jokin muu syy? Yritin avata baarissa keskustelua aiheesta viime viikon alussa, mutta seurueemme oli ilmeisesti liian humaltunut (tai pelkäsi aihetta?), joten keskustelu kuoli heti alkuunsa.
Äsken otin hieman pameja, jotta uni tulisi ja ei vituttaisi niin paljon. Yritän nyt nukkumaan. Jos en onnistu, niin tulen varmaan koneelle takaisin surffailemaan tai kirjoittamaan jotain epämääräistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Ehkä se poppimusiikki tosiaan esti kuulemasta sun keskustelunavausta. Mä ainakin juon ettei tarvitsisi elää tämän pääni sisällä tarkkaillen ja arvostellen, kontrolloiden koko ajan. Pakenen eroprosessia, tukahtunutta kunnianhimoa, tyrehtynyttä luovuutta, elämän yleistä epävarmuutta ja rakkaudettomuutta. Että sisäinen puhe ois kerrankin hiljaa. HILJAA!!! Ja sitten siihen päälle tulee vielä sosiaalinen ulottuvuus. Kun me Seten kanssa täällä kahdestaan kökitään niin vaihtoehto sille on ystävien tapaaminen baarissa. Niin se vaan on.
jos tolla keskustelun avauksella viitataan viime viikon maanantaihin niin kuin veikkaan niin täytyy sanoa että itse olin silloin paikoitellen niin kännissä ettei järkevästä puheenmuodotuksesta tullut yhtään mitään. koitetaan joku toinen kerta uusiks kun olen paremmassa kuosissa.:)
nopeasti sanottuna voin omalla kohdallani todeta sen että viina on yksinkertaisesti helvetin hyvää (varsinkin bisse), kännissä on mukava olla ja pieni sekavuus silloin tällöin on hyvästä. se miksi kännissä on mielestäni niin kivaa vaatii pitkällisempää analysointia ja voin jättää sen sitten siihen hetkeen kun tästä yritetään seuraavan kerran jutustella.Ü joku vapautumisen tunne tai tietynlaisen ujouden poistuminen siihen kai ainakin liittyy..
niin juu ja se vielä piti sanoa että tosiaan sen verran naamoissa olin etten kyllä ollenkaan muista moista keskustelunavausyritystä. pahoittelen.Ü
Niin, tarkoitukseni ei ollut mitenkään moittia siitä että keskustelua ei syntynyt, kunhan vain totesin sen.
Allekirjotan omalta kohdaltani osittain kummankin näkemyksen. Jonin selitystä tosin pidän hieman suppeana. Ei se hauskanpito selitä tarvetta juoda itsensä miltei tiedottomaksi.
Lähetä kommentti